Työhyvinvointi, työtyytyväisyys, työkyky tai työkykyjohtaminen ovat aiheita, jotka vilisevät tiuhaan tämän päivän kirjoituksissa ja syystä. Hyvinvoiva työntekijä on kaikkien etu, ja siksi työhyvinvointia onkin tärkeää aktiivisesti johtaa.
Terminologiaa on syytä hieman avata. Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.[1]
Työtyytyväisyys taas kuvaa työntekijän tyytyväisyyttä työympäristöönsä ja mittauksilla kartoitetaan työntekijän omaa subjektiivista kokemusta työympäristön mielekkyydestä. Työkyky taasen muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana on ihmisen fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. Tämän lisäksi työkykyyn vaikuttavat myös työhön kohdistuvat asenteet ja ammattitaito.[2]
Työkykyä voi ja tulisi myös johtaa. Työkykyjohtamisen avulla säilytetään ja edistetään terveyttä ja työkykyä, sekä havaitaan haasteet riittävän ajoissa. Mikäli työntekijän terveys tai työkyky ovat pysyvästi uhattuna, voidaan työkykyjohtamisen avulla linjata myös osatyökykyisyyden ratkaisuja.[3]
Jotta organisaatiot voisivat tukea työntekijöidensä työhyvinvointia, on toimintaa myös mitattava säännöllisesti. Mittausten tavoitteena on lähtökohtaisesti nykytilan kartoittaminen ja toiminnan kehittäminen saatujen tulosten perusteella. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä, mutta sen tulokset kantavat kauas ja korkealle.
Medikumppani onkin kuluneen vuoden aikana lisännyt työhyvinvointimittauksia, tiedostaen, että etenkin työntekijöiden työssäjaksaminen on ollut terveydenhuollossa koetuksella jo vuosia ja koko maailmaa koetellut pandemia on lisännyt kuormitusta vielä entisestään.
Mittaamalla esiin vahvuudet ja kehityskohteet
Kehittääksemme toimintaamme on meidän luotava toiminnallemme luotettavat mittarit. Medikumppanilla tärkeintä on ollut kuulla työntekijöidemme ääni myös ulkopuolisten kumppanien toimesta, näin olemme voineet varmistua myös tulosten rehellisyydestä ja aitoudesta. Tänä keväänä Medikumppani toteutti työyhteisökyselyn yhteistyössä työeläkeyhtiö Elon kanssa. Kyselyn tulokset nostivat esiin tärkeitä seikkoja; muistuttivat vahvuuksistamme ja toivat esiin tärkeimmät kehityskohteemme.
Iloksemme työyhteisökyselystä selvisi, että medikumppanilaiset voivat työssään muita sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimivia ammattilaisia paremmin. Erityisen ilahduttavaa oli, että jopa 84 % vastanneista koki oman kokonaistilanteensa hyväksi. Parannettavaakin toki löytyi ja sen myötä käyttöön on otettu nyt uudenlainen työkalu kehitystyötämme tukemaan.
Tunnetaidot lisäävät työhyvinvointia
Elon kyselyn mukaan Medikumppanin työntekijöiden sitoutuminen työnantajaansa oli jopa 21 % korkeampi kuin sosiaali- ja terveysalalla keskimäärin. Medikumppanin ehdoton vahvuus toimialalla onkin ollut pitkät työsuhteet, jotka ovat henkilöstöpalvelualalla harvinaisempia. Tähän vaikuttaa varmasti se, että työntekijämme kokevat tulevansa paremmin kuulluiksi ja saavansa työssään enemmän arvostusta kuin mitä alalla keskimäärin, tämä ilmenee myös Elon kyselyn tuloksista. Hyvä esimiestyö koetaan myös tärkeäksi.
Elon kyselyn mukaan medikumppanilaiset olivat tyytyväisiä esimiehensä toimintaan ja toiminta koettiin ennen kaikkea reiluksi kaikkia kohtaan. Tämä kertoo johtamisen olevan tunnetaitoista. Medikumppani onkin korostanut tunnetaitojen merkitystä johtamisessa ja on tarjonnut tunnetaitovalmennuksia terveydenhuollon ammattilaisille kliinisen työn tueksi.
Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitoiset työntekijät voivat työssään paremmin kuin vähemmän tunnetaitoiset, ja tämä hyvinvointi heijastuu aina potilaalle asti. Elon kyselyn mukaan Medikumppanin työntekijät olivat myös energisempiä sekä arvioivat työkykynsä olevan paremmassa kunnossa kahden vuoden kuluttua kuin alan työntekijät keskimäärin.
Voinemme siis päätellä, että medikumppanilaiset ovat onnistuneet löytämään tasapainoisen arjen paremmin kuin verrokkiryhmänsä. Kyselyn perusteella voimme olla ylpeitä toiminnastamme monella saralla, joskin kehitettävää myös löytyi.
WinningTemp-työkalu mittaa työntekijöiden hyvinvointia viikoittain
Elon kyselyn perusteella kirkkaaksi kehityskohteeksemme nousi palautteen antaminen, tai paremminkin tarve saada enemmän palautetta, sillä medikumppanilaiset kokivat saavansa työstään vähemmän palautetta kuin terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijät keskimäärin. Tähän vaikuttanee se, että toimimme lähinnä työntekijöidemme hallinnollisena esimiehenä ja näin ollen välitön palaute jää mitä suuremmassa määrin työpaikalle.
Tunnistimme tässä meille tärkeän kehityskohteen, ja kyselyn tulosten perusteella olemmekin ottaneet käyttöömme ruotsalaisen, Göteborgin yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetyn WinningTemp-sovelluksen, joka mittaa työntekijöidemme työhyvinvointia, sitoutumista ja motivaatiota viikoittain. Sovellus mahdollistaa kiittämisen, palkitsemisen ja palautteen antamisen ja vastaanottamisen hyvinkin matalalla kynnyksellä.
Jo muutamassa viikossa käyttöaste työntekijöidemme keskuudessa on noussut tuntuvasti ja olemme saaneet paljon arvokasta palautetta toiminnastamme. Työntekijämme voi kertoa anonyymisti omasta hyvinvoinnistaan, murheistaan ja iloistaan, jonka pohjalta meillä puolestaan on mahdollisuus kehittää toimintaamme oikeaan suuntaan.
Erityisen ilahduttavaa on ollut saada runsas määrä kommentteja mm. siitä, miten työntekijämme viihtyvät ja voivat hyvin, tai miten he kokevat olevansa arvostettuja. Hyvinvoivat yksilöt tekevät hyvinvoivan työyhteisön, ja me Medikumppanilla haluamme tarjota terveydenhuollon sektorille hyvinvoivia ammattilaisia, nyt ja tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Teija Koskinen
Medikumppanin toimitusjohtaja
Lähteet:
[1] https://stm.fi/tyohyvinvointi
[2] https://www.tela.fi/tyokyky
[3] Äikäs, A. Työkyvyn arvo korostuu lähitulevaisuudessa sote-alalla