Uuden vuosikymmenen kynnyksellä on varmasti yksi, jos toinenkin pohtinut liiketoiminnalleen menestysreseptiä. Miten saavuttaa vahva ensimmäinen vuosineljännes ja taata kestävä kasvu läpi vuoden? Toimintasuunnitelmat ja prosessit ovat takuulla toinen toistaan hienompia, mutta niiden johtaminen ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan hyvää ihmisten johtamista. Olen toiminut toistakymmentä vuotta esimiehenä ja väitän, että keskittymällä vahvasti ihmisiin lukujen lisäksi, saavutetaan kunnianhimoisimmatkin tavoitteet. Oman urani varrella juuri tuo vahva ihmisfokus, on tuonut voimakkaan tuloskasvun toimialasta riippumatta. Pelkkä tehokkuuden tavoittelu ja lukujen tuijottaminen saattaa jopa estää kasvun ja pahimmassa tapauksessa uuvuttaa ihmiset.
Työssäjaksaminen on yksi aikamme suurimpia haasteita ja etenkin kansa, joka vaeltaa pimeydessä yli puolet vuodesta tarvitsee tehokkuuden ja kylmän tekoälyn rinnalle lämmintä tunneälyä, toista ihmistä. Uskonkin, että uuden vuosikymmenen tuloskasvua rakennetaan vahvasti tunneälykkäällä johtamisella. Tulevaisuuden menestyvä johtaja on mielestäni empaattinen, uskaltaa kohdata ihmisen, johtaa tunnelmaa ja rakentaa kasvun kulttuuria.
Kohtaaminen ei ole kirosana, vaan tapa tehdä näkyväksi ja osoittaa arvostusta
Lähes tasan kolme vuotta sitten kirjoitin ensimmäisen kerran aidon kohtaamisen merkityksestä myynnissä ja johtamisessa. Olen aina ollut sitä mieltä, että toisen huomioiminen on osoitus arvostuksesta ja että se on myös kasvun ja kaiken kanssakäymisen perusta. Vaikka kohtaamisen voisikin lukea yhdeksi omista vahvuuksistani, olen epäonnistunut siinä yhtä monta kertaa kuin onnistunutkin. Kuinka niin? No, olen nimittäin lukuisia kertoja vastannut työntekijäni kysymykseen nostamatta edes katsetta päätteeltä, joka taatusti on saanut hänet tuntemaan, ettei hänen asiansa ollut minulle tärkeä. Olen saapunut toimistolle luuri korvalla muita edes tervehtimättä, sillä ajatukseni ovat olleet luurin toisessa päässä. Niinä kertoina, olen tahtomatta antanut ihmisille viestin, että olen muka kiireisempi kuin kukaan muu ja että he eivät ole minulle yhtä tärkeitä kuin henkilö, jonka kanssa puhuin. Puhumattakaan siitä, monestiko olen saapunut kotiin ja jatkanut työmatkalla aloitettua puhelinkeskustelua, vaikka vastassa olivat minua päivän aikana ikävöineet tyttäret. Olipa jopa aika, jolloin lapseni leikkivät leikkiä, jossa he juoksivat leikkipuhelin korvalla ympäri kotia ja kun kysyin, mitä he oikein tekevät, kertoivat he esittävänsä minua, hetkeä, kun äiti tulee töistä. Touché!
Kohtaaminen on se hetki, jolloin molemmat osapuolet tulevat nähdyksi, kuulluksi, olemassa olevaksi ja vaikka kohtaaminen on yhä edelleen monelle kirosana, on se merkityksellistä kaikissa ihmissuhteissa vanhemmuudesta asiakassuhteisiin, täten se on tärkeä huomioida myös työelämässä.
Tunteet ovat ok , ne kertovat aitoudesta
Ihminen on psykofyysinen olento, jonka toimintaa ohjaavat tunteet ja tunteita taas oma kokemuspohjamme, tarinamme. Yksikään meistä ei ole kasvanut umpiossa ja juuri tunteet tekevät meistä ihmisen. Jos tehtäväsi on johtaa ihmisiä, joudut väistämättä tekemisiin myös tunteiden kanssa, omiesi ja muiden. Toiseksi ei kukaan meistä halua olla väritön, hajuton tai mauton, päinvastoin, joten miksi emme sallisi tunteiden kirjoa myös työelämässä. Miksi emme opettelisi yhdessä säätelemään tunteitamme ja samalla käytöstämme? Tunteet tekevät meistä aidon ja tuovat värit elämään.
On kyseessä sitten johtaminen tai asiakastyö, ovat tunteet ja toisen kohtaaminen kaiken toiminnan ytimessä. Miksi? Koska nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunne on ihmiselle lähes yhtä tärkeä perustarve kuin hengittäminen. Kuulluksi ja nähdyksi tullut työntekijä on yritykselle myös taloudellisesti kannattavampi, sillä hän on itsevarmempi, rentoutuneempi, tehokkaampi, tuloksekkaampi ja sitoutuneempi, joka heijastuu aina loppuasiakkaalle asti. Myös asiakastyössä aitous kannattaa. Tunteet ja kohtaaminen ovat siis ensiarvoisen tärkeitä työkaluja myös esim. myynnissä. Ihmisen ostopäätös pohjautuu useimmiten tunteeseen, siksi kohtaamisella ja aidolla läsnäololla myyntitilanteessa on merkitystä. Jos asia tuntuu vieraalta, pohdi, millaiselta myyjältä itse ostaisit? Uskon, että sinuakin miellyttää enemmän myyjä, joka on aidosti läsnä, kuuntelee tarpeitasi ja pyrkii ratkaisemaan ongelmasi parhaan kykynsä mukaan. Ei kukaan toivo tapaavansa enää myyntimiehen irvikuvaa, Vaatehuoneen Simoa, joka laittaa pikkurouvan lapsille vielä sukatkin kaupanpäälle, vaikka olet lapseton ja eikä naimisiinmeno ole ollut ajankohtaista.
Millainen on tunneälykäs johtaja?
Tunneälykäs johtaja tunnistaa ja ymmärtää omia tunteitaan, osaa säädellä niitä, eikä projisoi negatiivisia tunteita työyhteisöönsä. Tunneälykäs johtaja uskaltaa kohdata jokaisen työntekijänsä ihmisenä ja on valmis kehittymään myös itse. Hän tietää, että työntekijöille annettu aika, on investointi, joka maksaa itsensä monin verroin takaisin. Hän kannustaa ja tukee työntekijää epäröinnin hetkellä vahvistaen myös tämän minäpystyvyyden tunnetta. (Parppei 2018) Tunneälykkäälle johtajalle kohtaaminen on toisen ihmisen kunnioittamista ja huomioimista, vuorovaikutusta, joka rakentaa arvostusta toisen osapuolen ja hänen itsensä välille. Se on myös vuorottain vaikuttumista, toisen tunnustamista ja itse tunnustetuksi tulemista. Tunneälykäs johtaja ei myöskään välttele ikäviä tilanteita vaan pyrkii kohtaamaan ne omaan kokemuspohjaansa reflektoiden.
En usko, että näin täydellisesti tunneälykästä johtajaa on edes vielä syntynyt ja on täysin inhimillistä, että joskus myös tunneälykkään johtajan omat tunteet läikkyvät, se ei tee hänestä vähemmän tunneälykästä, päinvastoin. Tunteensa näyttävä johtaja ei ole heikko, vaan aito. Tärkeää on, miten niitä tilanteita sitten käsitellään. Sanotaan, että työyhteisössä, jossa tunteet ovat sallittuja, vallitsee myös vahva luottamus (Salonen 2017), psykologinen turvallisuus ja hyvä työilmapiiri.
Tunnelma ja hyvä työilmapiiri kasvualustana
Kuvittele hetki, jossa työpöydälläsi palaa tuikkukipoissa tuoksukynttilät, Michael Bublé laulaa hiljalleen taustalla palaavansa kotiin ja mukissakin höyryää vielä kaupungin paras kauralatte, onko tunnelma nyt kohdillaan tuloksenteolle? Saattaa olla, tiedä sinusta, mutta tuloksenteolle otollinen tunnelma vaatii vielä paljon muutakin. Rekrytointi on kuulunut vahvasti työtehtäviini koko esimiesurani ajan. Viimeisen 10 vuoden aikana, olen haastatellut reippaasti toista tuhatta ihmistä ja kun olen kysynyt ehdokkaalta, millaisia odotuksia hänellä on työyhteisöltä, on vastaus lähes poikkeuksetta sisältänyt seuraavia asioita: hyvä työilmapiiri, hyvä tiimi, tilaa kasvaa sekä arvostava ja kannustava esimies.
Tutkimukset osoittavat, että hyvä ja kannustava työilmapiiri parantaa tuntuvasti tuloksellisuutta, haastaa, sallii epäonnistumisen, kasvattaa tuottavuutta, vähentää stressiä, poistaa kyynisyyttä ja ehkäisee työuupumusta. Epäterve ja uhkaava työilmapiiri taas lisää stressiä, ahdistusta, uupumusta, turvattomuuden tunnetta, lannistaa estäen tuloksen syntymistä ja altistaa piiloagendojen syntymiselle. Haastavimpia tapauksia ovat työyhteisöt, jossa päällisin puolin kaikki on kaunista kuin kiiltokuvassa, mutta sisällä porisee kuin painekattilassa. Niissä tilanteissa kohtaaminen, kuuleminen, keskusteleminen, yhteiset, yhdessä tunnustetut säännöt ja johdonmukainen johtaminen ovat yleensä toimivin ratkaisu tilanteen parantamiseksi. Työilmapiiriin positiivisesti vaikuttavat tekijät ovat lopulta hyvin yksinkertaisia ja tiedostettuja, mutta hankalia, koska on kyse ihmisistä ja heidän tunteistaan. Tunnekokemus on aina subjektiivinen ja ihmiselle itselleen tosi. Työilmapiiriä voidaan kuitenkin kehittää ilman tuntuvia resursseja, sillä monet keinot eivät vaadi lisäeuroja, kuten esimerkiksi hyvien käytöstapojen tunnustaminen osaksi työyhteisön vallitsevaa kulttuuria. Se on maksutonta ja maksaa silti itsensä monin verroin takaisin.
Hyvä työilmapiiri, hyvä tiimi, kasvutila sekä arvostava ja kannustava esimies motivoivat työntekijöitä.
Tunnelmaan vaikuttaa olennaisesti myös tavoitteenasettelu. Kun tavoitteet koetaan realistiseksi ja työntekijä pystyy itse vaikuttamaan niiden saavuttamiseen, kokee hän työnsä myös mielekkäämpänä ja palkitsevampana (Aro 2018).
Tunnelmajohtamisesta löytyy vielä verrattain vähän tutkimuksia ja korostankin, että seuraavat asiat perustuvat puhtaasti omaan kokemuspohjaani esimiehenä. Minulle tunnelmajohtaminen on syntynyt havainnoinnin ja kuulemisen kautta. Olen aina työskennellyt asiakaspalvelutyössä, pitkään myös puhelimessa, jossa kaikki havainnot äänenpainosta hengitysrytmiin ovat olleet asiakkaan antamia merkkejä siitä, miten myyntiprosessin tulisi edetä. Kun oppii tuntemaan ihmiset, heidän toiveensa, tarpeensa ja tapansa toimia, joskus jopa lukemaan kulmakarvojen asentoja, on tunnelmaan helpompi vaikuttaa. On olemassa kuitenkin muutamia perusteesejä, joista on hyvä pitää kiinni: 1. Säännöt ovat samat kaikille. Tällöin työyhteisö koetaan turvallisemmaksi, tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. 2. Pidä lupauksesi, sillä silloin osoitat olevasi luotettava ja sanojesi mittainen. 3. Ole esimerkkinä: johda edestä vaikeissa tilanteissa ja astu taakse menestyksen hetkellä, tällöin luot ympärillesi turvallisuuden tunteen ja sinut koetaan myös reiluna esimiehenä ja 4. Jos odotat lojaaliutta, ole itse myös sen arvoinen 5. Anna valosi ja palosi loistaa, sillä se valaisee samalla koko työyhteisön.
Vaikka tunnelma mielletään usein hyvin suppeasti, rakentuu se laaja-alaisista ja vaativistakin tekijöistä, kuten hyvästä työilmapiiristä, psykologisesta turvallisuuden tunteesta ja realistisesta tavoitteenasettelusta. Nämä kaikki yhdessä luovat menestykselle parhaan mahdollisen kasvualustan.
Tuloskasvun johtaja tuntee prosessit, johtaa lukujen avulla, mutta keskittyy ihmisiin ja kasvun kulttuuriin
Tunteet, tunnelma, työilmapiiri ja tunneälykäs johtaminen vaikuttavat vahvasti kasvuun ja kaiken tämän keskiössä seisoo ihminen. Näin ollen ihmisten johtamisella on myös todella merkittävä vaikutus uuden vuosikymmenen tuloksen rakentamiseen. Tuloskasvua johtavan henkilön tuleekin tuntea prosessit, tiedostaa luvut, johtaa niiden perusteella, mutta ennen kaikkea hänellä on oltava halu ymmärtää ihmisiä ja heidän käytöstään. Olen kokenut tämän itse esimerkiksi tilanteessa, jossa häiriintynyt viestintä ja katkennut kommunikaatioketju olivat esteenä tuloksen synnylle. Kun tuo ”keskusteluyhteys” palautettiin, alkoi tuntuva kasvu. Häiriintynyt kommunikaatio oli hiljalleen rapauttanut luottamusta johdon ja työntekijöiden välillä ja kun mielipiteet ja näkemykset tuotiin kuuluviksi, alkoi eheytymisenaika. Olen aikanani seurannut myös mustavalkoista Excel-johtamista, jossa luvuilla tuntui olevan enemmän sanavaltaa kuin niitä rakentavilla ihmisillä. Luvut eivät ole kuitenkaan koskaan itseisarvo, vaan on ymmärrettävä ihmisiä ja syy-yhteyksiä näiden lukujen takana.
Tunteet saattavat myös muuttaa faktoja. Jos onnistumisen hetkellä huomion saa vain se, mitä jäi vielä mahdollisesti saavuttamatta, kokee työntekijä herkästi itsensä riittämättömäksi, työnsä epämotivoivaksi ja esimiehensä kiittämättömäksi. Näissä tilanteissa onnistumisen tunteen sijaan johtajan käytös vahvistaa epäonnistumisen tunnetta. Ansaittu kiitos ja kehu tuntuvat varmasti kaikista hyvältä ja lisäävät motivaatiota.
Luodakseen kestävää kasvua, tulee uuden vuosikymmenen johtajalla olla vahva tahto johtaa, kuulla, nähdä, kohdata, epäonnistua, oppia ja menestyä. Hyvä johtaja ymmärtää, että kaikki osaaminen ja potentiaali hänen ympärillään ovat hänen tärkein resurssinsa ja että hänellä on kaikki valta saada tuo potentiaali esiin. Hän ymmärtää, että tunteet ovat osa ihmistä, ja että kyse on enemmänkin siitä, miten niitä tunteita johdamme, millaista tunnelmaa luomme ja millaisen kulttuuria rakennamme, mikä edistää kestävää kasvua.
Teija Koskinen on tunneälykäs johtaja, jota inspiroivat tuloskasvun rakentamisen lisäksi ihmiset. Teija on toiminut esimiesroolissa toistakymmentä vuotta, jonka aikana toimialat ovat vaihdelleet finanssialasta, IT-alaan . Viime syksynä hän siirtyi suomalaisen terveydenhuollon henkilöstöpalveluyrityksen Medikumppanin toimitusjohtajaksi. Koskisen mukaan yksi asia on ollut pysyvää toimialasta riippumatta – Tuloskasvu on syntynyt aina tunneälykkäällä johtamisella.
Lähteet:
Aro, A. (2018) Työilmapiiri kuntoon. Alma Media
Parppei, R. (2018) Tee, toimi, saa aikaan – Kehitä ja johda toimeenpanoa. Alma Media
Salonen, E. (2017) Intuitio ja Tunteet johtamisen ytimessä. Alma Media
