Julkisuudessa esiintyvät kertomukset työelämästä ovat usein turhan kaksijakoisia. Joko ne ovat synkkiä tarinoita, joissa työ on kuin pakkopullaa, ja ainoa valonpilkku on lähellä olevat työkaverit. Tai sitten juonikuviona on intohimon ja merkityksen kyllästämä kertomus, jossa työntekijä herää joka aamu innosta puhkuen työn äärelle, kunnes iskee uupumus ja alkaa harras armollisuuden hokeminen.
Entä se valtava määrä arjen työtä, joka täyttää päivämme monenlaisine vaiheineen ja tunnekirjoineen? Puhummeko riittävästi siitä, miten arkemme vain rullaa eteenpäin.
Arkista arvotyötä tehdään hymystä haasteisiin
Joskus asiat sujuvat niin hienosti, että hymy nousee huulille. Toisinaan kohtaamme haasteita, ja silloin työasioihin on löydyttävä kompromissi tai ratkaisu. Välillä saamme onnistumisen tunteen, toisinaan teemme virheitä, mutta suurimmaksi osaksi työskentelemme päivästä toiseen työtehtävä kerrallaan. Hyvä niin.
Arkinen työ ansaitsisi enemmän huomiota ja keskustelua. Miksi korostamme vain ääripäiden tarinoita: sankareita ja selviytyjiä? Miksi emme puhu enemmän siitä, miten tavalliset ihmiset tekevät arvokasta työtä joka päivä? Usein juuri näissä tavanomaisissa hetkissä piilee elämän rikkaus ja työn merkitys.
Turhautumisellakin on töissä tärkeä merkitys
Tunnustetaan se tosiasia, että välillä työssä ottaa päähän. Stressi, turhautuminen ja pienet vastoinkäymiset kuuluvat asiaan. Mutta samalla juuri nämä kokemukset kasvattavat meitä ja opettavat meille jotain uutta. Ne ovat osa sitä tarinaa, jonka kirjoitamme päivittäin.
Keskustellaan enemmän siitä, miten voimme tehdä arjestamme parempaa ja helpompaa. Miten voimme tukea toisiamme niin onnistumisissa kuin epäonnistumisissakin. Kerrotaan turhautumistarinoiden lisäksi työtarinoita siitä, miten selvisimme arkisista haasteista. Miten loimme merkitystä omalle työllemme tekemällä aivan mitättömältä tuntuvia asioita, joilla oli lopulta ratkaisevan tärkeä merkitys paremmalle työilmapiirille.
Työelämä on monisyinen matka
Työ tarjoaa meille mahdollisuuden kasvuun ja oppimiseen. Se ei ole irrallinen osa elämää tai tuntevaa puolta meissä jokaisessa. Siksi tunnetaidot ovat teknologisoituvan työn keskellä yhä tärkeämpi osa työntekijätaitoja.
Työpäivien sujuminen löytyy lopulta arkisen työn pienistä piiloista ja ne huomatakseen pitää niistä itseään välillä muistuttaa. Kuinka tärkeää onkaan se, että on työkykyinen. Tai se, että lempityökaveri on tänäänkin töissä.
Ei työkykyä tarvitse ensin menettää, jotta ihminen osaisi arvostaa arkisen työnsä tärkeää merkitystä elämää tasapainottavana tekijänä. Sen sijaan pysähtymisen arkisen työn äärelle se meiltä jokaiselta aika ajoin vaatii.
Teija Koskinen on Medikumppanin tunneälykäs toimitusjohtaja, jonka puhe ja teot kulkevat aina käsikkäin. Teija uskoo, että tulevaisuuden kestävää sote-alaa rakennetaan tunnetaitoisen johtamisen ja vastuullisen rekrytoinnin avulla sekä parantamalla työyhteisökulttuuria ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä.
