Ihanan synkkä syksy on taas täällä! Kuulutko ryhmään, joka herää eloon ilmojen viiletessä, vai joukkoon, joka lamaantuu päivien lyhentyessä?
Saattaa toki olla, ettet kuulu kumpaankaan. Et ehkä innostu syksyn alkaessa, mutta pimeys ei myöskään saa mieltäsi matalaksi. Olet ehkä kuitenkin helpottunut, kun kiireiset kesämenot saa vaihtaa asteen rauhallisempaan syysarkeen. Tai vaihtoehtoisesti syksyn tulo voi tietää tuplasti kovempaa tahtia töissä ja vapaa-ajalla.
Oikeastaan on ihan sama mitä tunteita tai muutoksia pimenevät illat saavat aikaan, sillä syksystä ja talvesta (eteläisemmässä Suomessa puhumme ylipitkästä marraskuusta) selviytymiseen jokainen tarvitsee samat keinot — riittävästi lepoa ja liikuntaa ja terveellistä ravintoa.
Helpommin sanottu kuin tehty. Pitkät työpäivät, lasten harrastukset, omat harrastukset, pyykinpesu, päivystykset, pikkujoulut, sukujuhlat ja kaikenlainen muu puuhastelu vie kummasti aikaa ja energiaa.
Voimme itse vaikuttaa siihen, miten ja mihin käytämme aikaa
Olen rutiinien puolestapuhuja. Rutiinit eivät välttämättä tuo onnellisuutta eivätkä sovi kaikille, mutta väitän että ne helpottaisivat monen ihmisen arkea. Rutiinit tuovat elämään säännöllisyyttä ja vapauttavat aikaa mieluisaan tekemiseen.
Pohdi asioita, joiden kanssa kamppailet viikosta toiseen. Ne ovat todennäköisesti pieniä ja todella arkisia asioita kuten ruoanlaitto, työpäivien venyminen, unen puute, epäsäännöllinen ruokarytmi, epäterveelliset välipalat tai kokoaikainen kiireen tuntu ja ajanpuute. Voimme jokainen vaikuttaa pienillä valinnoilla siihen, miten käytämme ajan, jota meillä kaikilla on saman verran.
Pihlajan (2018) mukaan lykkäämme helposti meille mieluisat ja hyvinvointia lisäävät asiat syrjään, jotta välttyisimme huonolta omalta tunnolta, kun jotain ”pakollista” jää tekemättä. Kiireen tunteessa unohdamme vaikutusmahdollisuutemme ja vastuu siirtyy jollekin ulkopuoliselle, joka pakottaa meidät toimimaan vasten tahtoamme. Rutiinien hoitamisen palkinto on usein siinä, että ne saa pois päiväjärjestyksestä. Onkin tärkeämpää keskittyä itse tekemiseen, kuin epämiellyttävän kiireen ajattelemiseen. Näin vapautuu lähes huomaamatta aikaa myös muille asioille.
Suunnittele, aseta tavoitteita ja tee tehtävälistoja. Näitä kannattaa toteuttaa sekä arkiaskareiden kanssa että unelmien ja intohimojen kohdalla. Työmatkat julkisessa liikenteessä tai iltapalatuokiot teekupin ääressä ovat hyviä hetki listojen laatimiseen. Äläkä unohda olla armollinen itsellesi.
Pidä huoli ainakin näistä:
LEPO Pyri saamaan palauttavia hetkiä pisin päivää. Rauhoita ilta riittävän ajoissa laittamalla puhelin lentotilaan. Mikäli haaveilet kirjan lukemisesta, ota siihen aika ennen nukkumaanmenoa. Varaa aikaa riittävän pitkille yöunille, myös yövuoron jälkeen. Muista että unta ei voi nukkua pankkiin, eikä univajetta voi korvata viikonloppuna.
LIIKUNTA Toteuta päivittäin jotain fyysistä aktiivisuutta. Jonakin päivänä riittää auton pesu, ja toisena se voi olla 15 kilometrin juoksulenkki. Suunnittele sunnuntaina tulevan viikon menot ja aikatauluta joukkoon sinulle mieluiset harrastukset. Jos lastenvahti sairastuu ja kuntosali jää väliin, lähde lasten kanssa kävelylle. Tee mitä mieli tekee, kunhan teet.
RAVINTO Kun sunnuntaina pohdit tulevan viikon menot, niin suunnittele tai jopa valmista samalla viikon ruoat. Laadi ainakin kauppalista, mikäli tarkempi suunnittelu tai valmistelu ei onnistu. Hanki ja jemmaa autoon tai laukkuun välipalat, jotka voi nauttia ennen kotiin lähtöä pitkäksi venähtäneen työpäivän jälkeen. Useasti äidit ja isät huolehtivat muiden perheenjäsenten säännöllisestä syömisestä, mutta unohtavat sen itse. Muistetaan myös pimeinä kuukausina nauttia D-vitamiinia purkista.
Oona Niittymäki on Medikumppanin rekrytointikoordinaattori ja terveystieteiden asiantuntija. Oona on intohimoinen liikunnan harrastaja ja säännöllisen syömisen sekä rutiinien puolestapuhuja, joka rentoutuu ystävien seurassa ja herkuttelee silloin tällöin karkilla ja jätskillä.
Lähteet:
Satu Pihlaja. 2018. Aikaansaamisen taika – Näin johdat itseäsi. Atena Kustannus Oy.
