Tuloksekas työkykyjohtaminen on yleistynyt yksityisellä sektorilla ja suomalaisissa pörssiyrityksissä, mutta sote-alalla näin ei ole käynyt. Ammattitaitoisesta sote-alan työvoimasta tulisi pystyä pitämään parempaa huolta, kirjoittaa työkykyjohtamisen asiantuntija ja väitöstutkija, Freia Oy:n toimitusjohtaja Antti Äikäs.
Tehostetun palveluasumisen yksikössä on vajausta henkilömitoituksessa. Kaksi vakiotyöntekijää on pidemmällä sairaslomalla ja yllättävä vapaa-ajan tapaturma keikautti työvuorot uusiksi. Ammattitaitoisia sijaistajia ja uutta osaavaa työvoimaa on vaikeaa löytää pienemmälle paikkakunnalle. Esihenkilö löytää tuuraajan kahdeksannen puhelinsoiton jälkeen. Töistä pois lähtiessään hän tietää, että työvuorosta tulee selviytymistaistelu niin henkilöstölle kuin asiakkaille.
Sote-organisaation toimitusjohtaja valmistelee esitystä hallitukselle. Kustannusten säästöpaino on kova. Koronapandemia ja ikääntyvän väestön korkea sairastavuus lisäävät väistämättä menoja, vaikka kuntaomistajat ovat toivoneet budjettikaudelle säästöjä. Yhtälö on mahdoton, talousarvio näyttää miljoonien alijäämää.
Työkykyjohtamisen mahdollisuudet
Työkykyjohtamisella tarkoitetaan työnantajan, esihenkilöiden, työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön toimintamalleja, jotka säilyttävät hyvää terveyttä ja työkykyä, auttavat havaitsemaan pulmat ajoissa ja linjaavat osatyökykyisyyden ratkaisuja silloin, kun työntekijän työkyky tai terveys on pysyvästi uhattuna.
Vaikka tuloksekas työkykyjohtaminen on yleistynyt yksityisellä sektorilla ja suomalaisissa pörssiyrityksissä, niin sote-alalla näin ei ole käynyt. Yritystä on ollut, mutta ei niin määrätietoista ja johdonmukaista kuin mitä pitäisi. Työkykyjohtamisen hyödyt näkyvät nimittäin vasta silloin, kun kaikki vivut ovat oikeassa asennossa. Lyhyillä hankkeilla ei tähän päästä.
”Työkyvyn johtaminen olisi sote-alalle pelastusrengas.”
Tulevaisuudessa sote-henkilöstön työkykyisyys tulee kuitenkin korostumaan. Tämä johtuu siitä, että rekrytointi on haastavaa ja ammattitaitoisesta työvoimasta tulisi pystyä pitämään parempaa huolta. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan muuta työikäistä väestöä korkeammat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyden kustannukset pakottavat parannuksiin. Sote-palveluiden tuottamisen ja yhteiskunnan kannalta on kestämätöntä, jos henkilöstö on keskimäärin 20 päivää poissa töistä joka vuosi.
Mitä vaaditaan onnistuneeseen työkyvyn johtamiseen?
Vaikka sote-organisaatioiden tilannekuva on tällä hetkellä haastava, niin onnistuminen on mahdollista. Tähän vaaditaan ensin ylimmän johdon oivallus. Työkykyjohtamisen nyansseja ei tarvitse tietää johtoryhmässä, mutta tahtotilan pitää olla yhteinen. Tämän jälkeen tulevat operatiiviset linjaukset kuten organisaatio- ja yksikkökohtaiset ratkaisut, suunnitelmallisuus, investointilaskelmat, mittarit, sidosryhmäyhteistyö, tiedolla johtaminen ja ennakoivat toimintamallit. Listaus kuulostaa pitkältä, mutta toteuttaminen ei vaadi mahdottomia. Kokemus, tutkimus ja käytäntö on osoittanut, että ensimmäisenä vuotena ehditään laittamaan perusta kuntoon, toisena tehdään vaadittavat uudistukset ja kolmantena nautitaan tuloksista.
”Vaikka sote-organisaatioiden tilannekuva on tällä hetkellä haastava, niin onnistuminen on mahdollista. Toteuttaminen ei vaadi mahdottomia, mutta ylimmän johdon oivallus ja tahtotila pitää olla yhtenäinen.”
Nähtäväksi jää miten suuren painoarvon työkykyasiat saavat koronan jälkeisessä maailmassa. Työkyvyn johtaminen olisi sote-alalle pelastusrengas, jossa yhdistyvät vastuullinen henkilöstöstä huolehtiminen ja kovien lukujen kustannusvaikuttavuus. Mutta hyöty saadaan vain, jos siihen tartutaan.
Onnistuneessa arvoketjussa voittavat kaikki, niin asiakkaat, työntekijät, yksikön esihenkilö, toimitusjohtaja kuin yhteiskunta.
Antti Äikäs
Toimitusjohtaja, Freia Oy
Väitöstutkija
Antti on poikkitieteellinen työelämän kehittäjä ja vaikuttavuusexpertti. Hänen erityisosaamisensa on työkykyjohtamisen, työyhteisövalmennuksien ja henkilöstön työhyvinvointiohjelmien suunnittelussa, prosessinhallinnassa ja taloudellisten vaikutusten arvioimisessa.
