Empatia = myötätuntoista eläytymistä
Tasan viikko sitten Medikumppanin työviikko alkoi Stara Consultingin järjestämässä Aamubuusti-tapahtumassa Salossa. Tapahtuman aiheena oli erittäin ajankohtainen työelämän puheenaihe, empatia.
Puhujina olivat Stara Consultingin perustaja ja valmentaja Patrik Stara sekä näyttelijä ja sairaalaklovni Karolina Blom. Aihetta käsiteltiin monesta eri näkökulmasta, ja yleisökin pääsi hyvin testaamaan, harjoittelemaan ja haastamaan omia käsityksiään empatiasta ja empatiataidoista.
Patrik kertoi kahdeksan väitettä empatiasta, joiden kautta pohdittiin mitä empatia on, ja onko sitä mahdollista harjoitella. Karolina jakoi viisi hyvää ja yksinkertaista vinkkiä miten omaa empaattisuuttaan voi parantaa. Hauskojen ja mieleenpainuvien esimerkkien kautta Karolina osoitti myös viisi keinoa, joilla ihmiset tiedostamattaan helposti tyrmäävät empatiaa.
Empatian merkitys on ollut paljon esillä myös terveydenhuoltoalalla, joten haluamme jakaa tapahtuman parhaat palat myös verkostomme käyttöön.
8 väitettä empatiasta
1. Empatia ei ole sympatiaa
Sympatiassa ihminen eläytyy toisen ihmisen tilanteeseen ja ottaa toisen murheet omakseen. Empatiassa puolestaan ymmärretään toisen tilannetta, mutta ei lähdetä toisen tunteen vietäväksi. Varsinkin esimiestyössä empatia on tärkeää, mutta sympatia puolestaan tekee työstä liian raskasta, jos esimies jo maanantaiaamuna on ottanut koko tiimin viikonlopun jälkeiset murheet omakseen.
2. Empatia lähtee omasta hyvinvoinnista
Kun oma hyvinvointi on kunnossa, on helpompi kohdata muita ihmisiä empaattisesti ja olla oikeasti läsnä. Oman kuormituksen hetkellä saattaa puolestaan olla vaikeampi pysähtyä miettimään asioita muiden näkökulmasta. Työelämässä tämä voi ilmetä esimerkiksi niin, että erimielisyyksien hetkellä ei ehdi miettiä, miksi toiset ovat kanssasi eri mieltä, vaan tekee mieli ”vääntää asiat rautalangasta”, jotta muut varmasti ymmärtävät oman näkökulmasi. Näin saa kyllä omaa agendaa edistettyä, mutta yhteisymmärrys tiimissä jää helposti puuttumaan.
3. Empatia asuu voittavassa tiimissä
Onneksi ei sentään ”vain” voittavassa tiimissä, mutta tottahan se on, että kun tulokset ovat kunnossa on työyhteisön henki parempi, jolloin on taas helpompi olla empaattinen kuin vaikeampina aikoina. Toki empatiaan tarvitaan erityisesti haastavimmissa tilanteissa ja tähän johtaja voi vaikuttaa luomalla avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä.
4. Empatian kysyntä kasvaa keinoälyn myötä
Nykyisenä teknologian kehityksen ja sähköistymisen aikakautena ihmiset arvostavat yhä enemmän henkilökohtaista kohtaamista. Chatbotit ja keinoäly eivät osaa vielä empatian taitoa, vaan sitä voi saada vain oikeista ihmiskohtaamisista.
5. Empatia on kehittäjän työkalu
Mikäli halutaan innovoida ja luoda uutta ja saada näkemykset läpi myös muille, on empatia todella tärkeä työkalu.
6. Ymmärryksen sanoittaminen on empatian näkyväksi tekemistä
Vaikka ajattelisit olevasi empaattinen ja ymmärtäväsi muiden tilanteita, jos et kerro että ymmärrät, muut eivät välttämättä näe tätä lainkaan.
7. Empatia on vaikuttavaa mielialalääkettä
Empaattisuudesta ei ole ainakaan vahinkoa. Empaattisella käytöksellä saa monesti luotua sekä itselleen että ympärilleen paremman mielialan. Empatian tehoa kannattaa kokeilla!
8. Empatia on oma valinta
Kyllä ja ei. Jokainen voi toki vaikuttaa vain omaan toimintaansa, mutta esimerkiksi työyhteisön hyvinvoinnin kannalta empaattisuus on tärkeää, joten välillä pitää asettaa itsensä ”empaattiseen moodiin” myös muiden hyvinvoinnin vuoksi. Toisaalta luonnostaan erittäin empaattisen ihmisen voi olla hyvin hankalaa ”laittaa empatia pois päältä”.
5 neuvoa, joilla voit kehittää käytöstäsi empaattisempaan suuntaan
Muutamalla todella yksinkertaisella käytännön vinkillä, voit parantaa hurjasti omaa empaattisuuttasi ja miten se näyttäytyy ulospäin.
1. Intuitio
Yksi empatian tärkeimmistä työkaluista on intuitio. Jokainen käyttää intuitiota ihmisiä kohdatessaan tiedostaen ja tiedostamatta. Omaa intuitiota muovaavat aiemmin kohtaamamme kokemukset ja kohtaamiset ihmisten kanssa.
2. Spontaanius ja läsnäolo
Empatia on läsnäoloa ja spontaania reagoimista siihen, mitä ympärillä tapahtuu. Jos on omassa kiireen kuplassa, ei ehkä pysty tai jaksa huomioida ympärillä tapahtuvaa. Muista kiinnittää huomiota toiseen ja ole kiinnostunut hänen asioistaan, esim. esittämällä kysymyksiä.
3. Kuunteleminen ja kuuleminen
Ne, jotka puhuvat eniten, kuulevat vähiten eivätkä näyttäydy empaattisina. Kiinnitä siis erityisesti huomiota siihen, että kuunnellessasi keskityt toiseen, jolloin sisäistät sanoman, etkä mieti samaan aikaan viikon ruokalistaa, jolloin puolet toisen kertomasta menee täysin ohi. Työelämän asiakaskohtaamisissa kuuleminen on myös avainroolissa, jotta voidaan ymmärtää asiakkaan kertomasta hänen todelliset tarpeensa ja tarjota niihin oikeaa ratkaisua.
4. Kehonkieli –> Oma ja vastaanottajan
Sanattoman viestinnän osuus kaikesta viestinnästä on joidenkin tutkimusten mukaan jopa 93%. Niinpä sekä kuunnellessa että puhuessa, kiinnitä huomiota kehonkieleen. Kehonkielen tulisi tukea läsnäolevaa ja avointa vaikutelmaa. Älä siis tuijota puhelinta tai tietokoneen ruutua, kun kollega tai asiakas puhuu sinulle.
5. Anna itsestäsi ja persoonastasi jotain
Ihmiset, jotka antavat itsestään jotakin aitoa, jäävät paremmin mieleen ja näyttäytyvät empaattisempina. Tällöin keskustelukumppanin on myös helpompi vastavuoroisesti kertoa itsestäänkin jotakin. Kun molemmat osapuolet antavat itsestään jotakin, saadaan aikaan vuorovaikutteinen keskustelu, jonka jäljiltä molemmille jää hyvä fiilis.
Empatian tyrmäyskeinoja
Ihmiset ovat erittäin hyviä tiedostamattaan tyrmäämään toisten yrityksiä olla empaattisia, tai käyttäytyvät välillä itse suorastaan epäempaattisesti. Alla muutamia esimerkkejä ”parhaista” arkipäiväisistä tyrmäyskeinoista. Kiinnittämällä näihin tietoisesti huomiota ja tunnistamalla sekä kehittämällä omia toimintamalleja, voit parantaa omaa empatiakykyäsi.
1. Joo, mutta…
A: Voisitko valmistella kokousmateriaalin huomiselle?
B: Joo, mutta teen nämä excelit ja kaikki muut hommat ensin.
Puheen tasolla myönnyt ja kuulet toiseen tarpeen, mutta vastauksestasi ymmärtää selvästi, että toisen sanoma ei ole sinulle prioriteetti.
2. Ei reagoida mitenkään
A: Voisitko vastata aamulla tulleeseen sähköpostiin?
B: …… Ei reagointia ja poistutaan vähin äänin paikalta, kuin ei olisi kuultukaan.
Joskus voi olla niin omissa ajatuksissaan, että ei oikeasti kuule toisen kysymystä. Useimmiten toinen kuitenkin huomaa, että teeskentelet kuuroa. Empaattisempaa olisi kieltäytyä kohteliaasti.
3. Puhua päälle ja varastaa toisen aihe
A:Mulla on ollut viime aikoina tosi paljon töitä ja yöunet ovat jääneet todella vähäiksi, niinpä…
B: … Joo mullakin oli viime vuonna ihan vastaava tilanne. En saanut unta ja työt kaatui päälle, ja … ja….
Toisen kertomus tuo mieleen oman vastaavan tilanteen, ja haluaakin päästä kertomaan, miten itse hoiti asian. Empaattisempi tapa olisi kuitenkin aidosti kuunnella, mitä toisella on sydämellään. Vaikka olisit itse ollut vastaavassa tilanteessa, jokainen kokee asiat kuitenkin omalla tavallaan. Ymmärryksen syntymiseksi kannattaa kuunnella loppuun saakka. Kuuntelun jälkeen voit mahdollisesti jakaa vinkkisi.
4. Kysyy kysymyksen, mutta ei ole kiinnostunut vastauksesta
B: Miten sun viikonloppu sujui?
A: Meillä meni oikein mukavasti, käytiin pulkkamäessä ja…
B: Joo mähän en ehtinyt siis viettää viikonloppua ollenkaan, oon tällä viikolla lähdössä työmatkalle Ruotsiin ja sitä varten on nyt aika paljon asioita vielä tehtävänä. Powerpoint-esitys pitäisi tehdä, flyerimatskut viimeistellä, tuotenäytteet ottaa mukaan ja kerroinko jo ketkä kaikki seminaariin ovat tulossa….
Jos kysyt jotain, mutta et oikeasti kuuntele toisen vastausta vaan odotat vain milloin pääset itse puhumaan samasta aiheesta, luot toiselle fiiliksen ettei hän ole kovin tärkeä tai kiinnostava. Keskity ensin toisen vastaukseen ja kerro vasta tämän jälkeen oma asiasi.
5. Arkipäiväistäminen
A: Oi onpa ihana auringonpaiste!
B: No aurinkohan nyt paistaa joka päivä, eipä se nyt kovin kummallista ole.
Toisen hyvän mielen vähätteleminen ei luo empaattista ilmapiiriä. Pienetkin positiiviset huomiot luovat hyvää ilmapiiriä, joten kannattaa mielummin myös itse etsiä tällaisia asioita ympäriltään.
Tällaisiin pieniin paloihin jaettuna empatia ei tunnukaan abstraktilta ja jo äidinmaidossa saatavalta taidolta, vaan työelämän taidolta, johon voi tietoisesti keskittyä ja jota voi kehittää. Kokeile käytännön vinkkejä jo tänään työtiimisi kanssa ja katso millaisia tuloksia saatte aikaan!
