Työhyvinvointi. Voida hyvin työssään. Että työssään voi hyvin. Minulle itselleni työhyvinvointi merkitsee muun muassa sitä, että töihin on mukava tulla, ja että työpaikalla on avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Että voi olla oma itsensä.
Työhyvinvointi käsitteenä pitää sisällään paljon ja jokaisella meillä on siitä oma näkemyksensä. Kokonaisuutena työhyvinvointi on monitahoinen ja juuri moniulotteisuutensakin vuoksi äärimmäisen tärkeä osa jokapäiväistä elämäämme. Se, että työyhteisössä voidaan hyvin, on merkityksellistä jo pelkästään työssä viettämämme ajankin vuoksi. Ihminen viettää elämästään noin 30 vuotta työssä[1]. Työyhteisön merkityksen omalle hyvinvoinnille voidaan tässä valossa sanoa olevan huomattava.
Työhyvinvointi on työturvallisuuslain mukaan työnantajalle kuuluvan huolehtimisvelvoitteen piirissä ja näin ollen työnantajan velvollisuus. Työnantaja ja työntekijät vastaavat työhyvinvoinnista työpaikoilla yhdessä ylläpitäen, edistäen ja kehittäen sitä. Muita keskeisiä toimijoita ovat lisäksi työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet sekä työterveyshuolto.
Nopeatempoinen työelämä haastaa meistä jokaisen. Rohkenenkin kysyä, mikä on kunkin meistä vaikutus omaan työhyvinvointiimme? Työhyvinvointihan koostuu useasta osa-alueesta ja näiden yhteisvaikutuksesta. Työhyvinvointiin vaikuttavat työntekijä itse, työyhteisö, työn sisältö ja johtaminen. Mielestäni työntekijällä on tässä voimallinen ja ainutlaatuinen avainasema, sillä hän on näiden kokonaisuuksien keskiössä ja hänellä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa myös muihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin.
Jokaisella meillä on oma paikkamme työyhteisössä erilaisine rooleinemme – olemme tukijoita, edistäjiä, puurtajia. Yhdessä muodostamme työyhteisön, jossa voidaan hyvin ja sen myötä myös kukoistetaan yhdessä, olettaen tietysti, että yllä olevat työhyvinvoinnin osa-alueet ovat tasapainossa. Kokonaisuudessa merkittävässä asemassa on se, että työntekijät voivat vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Suotuisien vaikutusmahdollisuuksien on todettu edistävän työhyvinvointia[2]. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäksi myös itsensä johtamisen taidot ovat keskeisiä työhyvinvoinnin edistäjiä. Kun osaa johtaa itseään, voi tarvittaessa johtaa, tukea ja auttaa muitakin työyhteisön jäseniä.
Työhyvinvointiin liittyy mielestäni oleellisesti myös palautuminen päivän askareista. Muistathan siis pitää huolta itsestäsi! Hieman kärjistäen voisi ehkäpä sanoa, että kun palautuminen on kunnossa, on mahdollista voida hyvin myös työelämässä. Uni on yksi palautumisen tärkeimmistä osa-alueista ja sen merkitystä kokonaishyvinvoinnille ei voi tarpeeksi korostaa. Huonosti nukutun yön jälkeen muistutan itse toisinaan kävelevää zombia. Silloin huomaan myös, että vastaantulevat asiat voi kokea ja tuntea eri tavalla kuin maittavien yöunien jälkeen – työtehonkin ollessa tällöin melko vajavainen. Onkin hyvä miettiä, minkä verran omaa aikaansa käyttää nukkumiseen. Jo yhden tunnin lisäys yöunen määrään vaikuttaa positiivisesti keskittymiseen ja työtehoon[3].
Psykologisesti turvallisessa ja työhyvinvointia edistävässä työympäristössä on mielestäni armollisuutta ja näin ollen myös hyväksyttävää sanoa, vaikka juuri tänään ei olisikaan se kaikkein paras päivä. Olen todella onnekas, sillä tiukan paikan tullen työkaverini piristävät päivää, esimerkiksi näinä asteen verran haasteellisempina etätyöpäivinä!
Työhyvinvointi on yhteinen asiamme.
Jenny Ruuskanen
henkilöstöpäällikkö, kiinnostunut henkisestä kasvusta ja elämästä ikuisena oppimismatkana
[1] Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot vuosilta 1987 – 2017.
[2] Knardahl S, Johannessen HA, Sterud T, Härmä M, Rugulies R, Seitsamo J, Borg W. The contribution from psychological, social, and organizational work factors to risk of disability retirement: a systematic review with meta-analyses. BMC Public Health. 2017 Feb 8;17(1):176. doi: 10.1186/s12889-017-4059-4.
[3] Lähde: Henri Tuomilehto, Jouni Vornanen: Nukkumalla menestykseen, 2019.
