Millainen on unelmien hoitotyö? Me kysyimme, hoitajat vastasivat

Unelmien hoitotyössä hoitajat saavat riittävän korvauksen työstään ja heillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Vaikka hoitoala kuormittaa, hoitotyössä on onneksi myös monia kuormitukselta suojaavia tekijöitä.

Medikumppani toteutti Unelmien hoitotyö -kyselyn netissä 14.4.–30.4.2021. Kyselyssä selvitimme, miten hoitajat kokevat nykyisen työelämänsä, mistä nauttivat ja mitä asioita he työssään muuttaisivat.

Kyselyyn vastasi 676 hoitoalan ammattilaista. Vastaajista 48 % oli koulutukseltaan sairaanhoitajia, 36 % lähihoitajia, ja 16 % opiskelijoita tai muita alan ammattilaisia. 60 % vastaajista oli ollut hoitoalalla yli 10 vuotta, 20 % oli työskennellyt alalla 5–10 vuotta ja 20 %:lla oli alle viisi vuotta kokemusta hoitoalalta.

Kyselyn tuloksia kommentoi työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut laillistettu psykologi Dana Vainikka.

Riittävä palkka kertoo arvostuksesta

Kun hoitajilta kysyttiin, mitkä kolme asiaa ovat heille tärkeimpiä, yli kaksi kolmasosaa vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon ”saan riittävän korvauksen työstäni”. Myös avoimessa kysymyksessä ”Jos voisit muuttaa yhden asian työssäsi, mikä se olisi?” ylivoimaisesti yleisin vastaus oli parempi palkkaus.

– Palkka on yksi mittari siitä, kuinka paljon työtä arvostetaan ja vastausten perusteella palkkatason ei nähdä kohtaavan työn vaativuuden kanssa. Palkkaan saattaa olla vaikea vaikuttaa suoraan, mutta arvostuksen tunnetta voi lisätä myös muilla keinoin. Arvostuksen tunne on yksi psykologisista perustarpeista, joiden tulisi täyttyä työssä työhyvinvoinnin ja työtehokkuuden takaamiseksi, Dana Vainikka kertoo.

Toiseksi tärkeimmäksi hoitajat kokivat väittämän ”saan tehdä työni hyvin” ja kolmanneksi eniten vastauksia keräsi ”saan tehdä arvojeni mukaista työtä”. Työyhteisöltä toivottiin ennen kaikkea hyvää yhteishenkeä ja hyvää johtamista sekä tukea tarvittaessa.

Kysyttäessä mitä hoitajat arvostavat työssään, vastauksissa oli paljon hajontaa. Täpärästä suosituimmiksi vastauksiksi nousivat työyhteisön tuki, palkka ja potilaiden kohtaaminen. Toisaalta myös esihenkilön tuki, kiireettömyys ja joustavat työajat saivat paljon vastauksia. Työn arvostus, tasa-arvoinen kohtelu ja oikeudenmukaisuus olivat tärkeimmät toiveet esihenkilölle.

Työyhteisön tuki, tasa-arvoinen kohtelu, työn arvostus ja oikeudenmukaisuus ovat hoitajille tärkeitä omassa työssään.

Psykologiset perustarpeet tärkeitä myös hoitajan työssä

Palkan ohella yleinen muutostoive oli, että koulutettua henkilökuntaa olisi enemmän ja henkilökunnan pysyvyys olisi parempaa. Myös parempaa esimiestyötä, hoitotyön parempaa arvostusta, kiireettömämpää työrytmiä eli enemmän aikaa asiakkaille, enemmän resursseja sekä lisää joustoa työaikoihin toivottiin. Toimivat tietojärjestelmät sekä työyhteisöjen eriarvoisuuden poistaminen nähtiin tärkeinä työssäjaksamiseen vaikuttavina tekijöinä.

– Hoitajat haluavat saada arvostusta työstään, tehdä työnsä hyvin, toivovat joustomahdollisuuksia, riittävää perehdytystä, yhteisön voima tunnistetaan ja oikeudenmukaisuutta peräänkuulutetaan. Nämä vastaukset kuulostavat hyvin tutuilta. Hoitajien vastauksista on poimittavissa ihan kaikille aloille tyypillisiä psykologisia perustarpeita, joiden täyttäminen työpaikoilla tuo työhyvinvointia sekä sitoutumista, Dana Vainikka pohtii.

Vainikka kertoo, että psykologisia perustarpeita on tutkimusten mukaan viisi: osaaminen, läpinäkyvyys, hallinta, yhteenkuuluvuus sekä oikeudenmukaisuus. Nämä kaikki viisi psykologista perustarvetta ovat työhyvinvoinnin ja sujuvuuden kannalta oleellisia. Jos yhdessäkin koetaan epäkohtaa, se vaikuttaa kielteisesti työntekoon ja työhyvinvointiin.

– Hoitajien työssä nämä perustarpeet tuntuvat osaltaan kannattelevan työhyvinvointia, esim. osaamisen perustarpeeseen osuva ”saan tehdä työni hyvin”, yhteenkuuluvaisuuden perustarpeeseen ”työyhteisön tuki” sekä hallinnan perustarpeeseen liittyvä ”joustavat työajat”.

– Toisaalta myös hoitajan työn haasteet ovat nähtävissä perustarpeiden kautta, kuten arvostuksen puutteen näkyminen palkkatasossa. Läpinäkyvyyden tarve tulee hyvin esille laadukkaan perehdytyksen peräänkuuluttamisessa, Vainikka sanoo.

Kokemuksen karttuessa myös tarpeet muuttuvat

Vertailimme keskenämme hoitoalalla yli 10 vuotta olleiden sekä alle 10 vuotta työskennelleiden vastauksia. Suuria eroja ei näiden ryhmien välillä ollut. Sekä nuoret että kokeneet hoitajat olivat yhtä tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Mediaanivastaus oli molemmilla ryhmillä 7, nuorten hoitajien keskiarvosana oli 6,2 kun taas kokeneiden oli 6,3.

Suurinta hajontaa ryhmien välillä oli kysymyksen ”Arvostan työssäni” vastauksissa. Suhteessa nuorempien hoitajien vastauksiin, kokeneiden hoitajien vastauksissa korostuivat palkka, kestävät työsuhteet sekä joustavat työajat ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten oman työnsä tekee. Nuoremmat hoitajat taas arvostivat selvästi kokeneita kollegojaan enemmän mahdollisuutta kehittyä urallaan sekä hyvää perehdytystä.

– Elämäntilanne ja kokemuksen karttuminen voivat korostaa joitain psykologisia tarpeita työssä, kuten vastauksista näkee. Nuoremmat hoitajat kokivat tärkeäksi osaamisen ja sen kehittämisen (osaamisen perustarve) sekä laadukkaan perehdytyksen (läpinäkyvyyden perustarve) ja kokeneimmilla työntekijöillä puolestaan hallinnan tunne korostui, Vainikka sanoo.

Hyvinvoivat työntekijät moninkertaisesti aikaansaavempia ja sitoutuneempia

Asteikolla 1–10 vastaajat antoivat keskiarvosanan 6,2 nykyiselle työlleen. Yleisin vastaus oli 7. Kyselyn perusteella hoitajat ovat siis epäkohdista huolimatta keskimäärin melko tyytyväisiä työhönsä.

–  Ehkä kaiken kaikkiaan voisi todeta, että hoitajilla on selvästi tunnistettavissa työkuormitukselta suojaavia ja työhyvinvointia lisääviä tekijöitä. Kuormitukselta suojaavat mm. se, että saa tehdä arvojen mukaista ja merkityksellistä työtä, työyhteisön ja esihenkilön tuki (silloin kun se on kunnossa) sekä joustavat työajat. Toisaalta taas tälle ajalle harmillisesti on nähtävissä kiirettä, resurssien puutetta, vaihtuvuutta, tuen puutetta ja epäoikeudenmukaisuutta, ja tietysti se työn vaativuuteen nähden matala palkkataso.

– Toki voidaan väittää, ettei työpaikka ole vastuussa psykologisten tarpeiden täyttymisestä. Työntekijät ovat kuitenkin moninkertaisesti aikaansaavempia ja sitoutuneempia perustarpeet tyydyttyneinä, Vainikka pohtii.

– Näiden asioiden korjaamiseksi ei vaadita suurtakaan työhyvinvoinnin oppimäärää. Lopulta on kyse melko yksinkertaisista perustarpeista työpaikalla. Kenenkään ei tietenkään tarvitse olla ajatuksenlukija ja yrittää täyttää sokkona perustarpeita. Kysyminen ja kuunteleminen on tärkeimpiä työkaluja. Tämä kysely on kysynyt hoitajien asiaa. Työnantajalle jää nyt kuulemisen osuus. Jo pienilläkin teoilla voimme merkittävästi parantaa työhyvinvointia, Vainikka summaa.

”Voidaan väittää, ettei työpaikka ole vastuussa psykologisten tarpeiden täyttymisestä. Työntekijät ovat kuitenkin moninkertaisesti aikaansaavempia ja sitoutuneempia perustarpeet tyydyttyneinä.”

Millaisista pienistä teoista siis voisi olla kyse? Lue alta Dana Vainikan tarkistuslistat esihenkilölle ja työntekijälle!

Työnantajan ja lähijohtajan tarkistuslista:

  1. Osaaminen: Muistitko kiittää työntekijöitä ja kertoa heidän työnsä merkityksestä koko työyhteisölle? Onko sinulla säännöllisiä keskusteluja työntekijöiden kanssa, joissa tuot esille jokaisen yksilöllisen arvon työyhteisössä? Tiedätkö, mihin kukakin haluaisi kehittää osaamistaan?
  2. Läpinäkyvyys: Hyvä perehdytys kiireessä on välillä helppo pudottaa pois, mutta tuo aikainvestointi säästää myöhemmin huomattavasti resursseja, kun työntekijällä on kaikki tarpeellinen tieto työhönsä. Onhan kaikki tarvittava tieto saatavilla tarvittaessa? Kun joku pysähtyy kysymään, pysähdytkö sinä kuuntelemaan?
  3. Hallinta: Hyvinkin pieni hallinnan tunteen lisääminen saattaa vaikuttaa yllättävän suuresti työkuorman sietokykyyn. Miten voisit lisätä hallinnan tunnetta työntekijöillä? Otetaanko työntekijöiden omia ehdotuksia työn kehittämiseen vastaan?
  4. Yhteenkuuluvuus: Mitä asioita teet aktiivisesti vähentääksesi siilojen ja kuppikuntien syntymistä? Muistathan kutsua kaikki tasapuolisesti mukaan tai perustella eri ammattityhmien kokoontumisia?
  5. Oikeudenmukaisuus: Koetko, että kohtelet reilusti ja oikeudenmukaisesti kaikkia työntekijöitä? Käytkö keskusteluja tasapuolisesti myös niiden työntekijöiden kanssa, joihin sinulla ei ole luontaisesti hyviä välejä?

Käänteisesti voidaan sanoa myös, että työntekijä saa nykypäivänä vaatia psykologisten perustarpeittensa täyttämistä, koska tiedämme olevamme selvästi parempia työntekijöitätyö ympäristössä, jossa perustarpeemme tulee täytettyä. Joihinkin osa-alueisiin voimme myös omalla toiminnallamme vaikuttaa.

Työntekijän tarkistuslista:

  1. Osaaminen: Vallitseeko työyhteisössäsi arvostuksen ilmapiiri? Osoitetaanko ammattikunnallenne suoraan arvostusta yleisissä keskusteluissa ja viestinnässä? Saatko itse palautetta ja kehitysmahdollisuuksia työssäsi? Muistitko itse kiittää kollegaa?
  2. Läpinäkyvyys: Saatko helposti työhösi tarvittavat tarpeelliset tiedot? Oletko kutsuttuna viestinnän kannalta kaikkiin tärkeisiin palavereihin? Saatko vastauksia kysymyksiisi? Onko ilmapiiri sellainen, että uskallat kysyä apua?
  3. Hallinta: Joissain töissä hallinnan tunnetta on vaikeampi lisätä kuin toisissa. Kaikissa töissä on kuitenkin joitain tekijöitä, joista voi päättää itse. Mitä nämä voisivat olla sinun työssäsi? Edistetäänkö työpaikallasi hallinnan tunnetta aktiivisesti?
  4. Yhteenkuuluvuus: Koetko olevasi osa työyhteisöäsi tai tiimiäsi? Voitko turvautua työkavereihisi rankan työpäivän tai tehtävän sattuessa?
  5. Oikeudenmukaisuus: Kohdellaanko sinua oikeudenmukaisesti ja reilusti työpaikallasi? Kohdellaanko työkaveriasi myös reilusti? Saatko tehdä sinulle merkityksellistä ja arvojesi mukaista työtä?

Dana Vainikka on laillistettu psykologi, erikoistunut työ- ja organisaatiopsykologiaan sekä sertifioitu Business Coach. Dana tekee työhyvinvoinnin parissa monipuolisesti töitä, mm. Hälsalla, aina yksilövalmennuksista lähtien johtoryhmätyöskentelyn arviointeihin sekä liikkeenjohdon konsultointiin saakka.

Hälsa Hyvinvointivalmennus ponnistelee hyvän johtamisen ja hyvinvoinnin puolesta. Päämääränä on edistää yksilöiden, tiimien ja koko organisaatioiden uudistumista, hyvinvointia ja tehokkuutta. Hälsa tarjoaa vaikuttavaa valmentamista yrityksille räätälöityinä kokonaisuuksina sekä kaikille avoimissa huippuseminaareissa ja webinaareissa. Inspiroivat, korkeakoulutetut valmentajamme vievät johtamisen ja työssä jaksamisen lujalle ja tulokselliselle pohjalle.

>> Lue myös: Sairaanhoitajan ammatista tuli elämäni seikkailu