Onko sinulla joskus tunne, että meillä ei ole mahdollisuutta tehdä parempia asioita, koska nykyinen järjestelmä ohjaa jatkuvaan tuloksellisuuteen ja siten ohjaa meitä tekemään vanhoja asioita paremmin tai vääriä asioita oikeammin?
Tehokas keino luoda häiriökysyntää terveydenhuoltoon on luomalla keskitetty ajanvarausjärjestelmä, jonka kautta varataan satunnaisesti lääkäriaikoja perusterveydenhuoltoon.
Koska tällaisessa työn organisoinnissa ei lähtökohtaisesti ole hoidon jatkuvuutta, syntyy häiriökysyntää ja siten myös erikoissairaanhoito kuormittuu: asiakkaat hakeutuvat erikoissairaanhoidon yhteispäivystykseen, koska eivät pääse lääkärille perusterveydenhuollossa ja/tai asiakkaat joutuvat suoraan erikoissairaanhoidon piiriin, koska eivät saa apua ajoissa perusterveydenhuollossa.
Edellinen työn organisoinnin logiikka konkreettinen on esimerkki siitä miten päättäjien ajattelulla ja palvelujärjestelmän kyvykkyydellä on olemassa systeeminen yhteys.
Taustalla on pyrkimys resurssien tehokkaseen käyttöön ja suoritteiden määrän kasvattaminen, joka on julkisen tulosohjauksen keskiössä (New Public Management). Tällaisessa ajattelussa lääkärin työn ”kivijalka” – vuorovaikutukseen perustuva kohtaaminen asiakkaan kanssa ja sen myötä kontekstuaalinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta – jää huomiotta.
Päättäjien vääränlainen ekonomia-ajattelu maksaa rahaa!
Mitä jos sote-palveluissa ekonomia ei perustu suoritteiden määrään vaan kyvykkyytteen kohdata asiakkaan yksilöllinen tarve kulloisessakin kontekstissa?
Tässä pyrkimyksessä hoidon jatkuvuus on keskiössä – hyvä palvelu maksaa vähemmän, koska ei synny häiriökysyntää. Hoidon jatkuvuus sote-palveluissa parantaa luottamusta ja luottamus edelleen vuorovaikutuksen toimivuutta, ja siten todennäköisyys häiriökysynnän syntymiselle vähenee.
Jos perusterveydenhuollon tuloksellisuutta mitataan lääkärikäyntien lukumäärällä, se ei kerro palvelun tuloksellisuudesta vaan lähinnä lääkärin oven saranan kulumisesta.
Kuvittele tilanne, jossa tuoreessa parisuhteessa joudutaan ratkomaan vaikeita kysymyksiä vain etäyhteyden avulla. Lopputulos? Perusterveydenhuollossa on samankaltainen tilanne jos huonosti toisensa tuntevat lääkäri ja asiakas kohtaavat toisensa etäyhteyden kautta.
Jos ohjelmistokehittäjä joutuisi työpäivän aikana joka tunti tekemään tietyssä määrämittaisessa ajassa (esimerkiksi 20min) muutoksia useaan eri ohjelmistoon, jotka eivät ole hänelle ennalta tuttuja, olisi lopputulos katastrofi.
Näin lääkärin työ on usein organisoitu perusterveydenhuollossa. Syntyy häiriökysyntää.
Kuinka häiriökysyntää voidaan vähentää sote-palveluissa?
Päättäjät ymmärtävät mistä ekonomia syntyy sote-palveluiden saralla ja tähän oivallukseen perustuen organisoida työ siten, että sote-palveluissa on hoidon jatkuvuutta aina kun mahdollista.
Yksinkertaista, mutta samalla kovin vaikeaa!
Kirjoittaja: Hermanni Hyytiälä, DCO, Aiwo Digital Oy
>> Tule kuulemaan lisää häiriökysynnästä Häiriökysyntä Terveydenhuollossa webinaariin keskiviikkona 9.2.2022 klo 10.30-11.30. Lämpimästi tervetuloa!
