Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan sote-alan vuokratyövoiman käytön lisääntyminen on huolestuttavaa luoden merkittävän uhan hyvinvointialueiden toiminnalle ja rahoituksen tasapainolle.
Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä selvittävä verkosto ehdottaa, että sote-järjestämislakia muutettaisiin niin, että vuokratyövoiman käyttö olisi viimesijainen keino lakisääteisten palvelujen turvaamisessa. Myös vuokratyölle säädettävää hintakattoa selvitettäisiin.
Ratkaisuiksi henkilöstön riittävyyden takaamiseen ilman vuokrahenkilöstöä, verkosto ehdottaa muun muassa omien sijaispoolien käyttöä. Sijaispoolien ja oman henkilöstön lisätyön välittämiseen käytettäviä menetelmiä kehitettäisiin esimerkiksi alustateknologioita hyödyntämällä.
Monet verkoston raportissa esittämät keinot on jo käytetty. Siitä huolimatta sote-työnantajien rekrytointivoima ei ole yksinään riittänyt pitämään osaajia töissä.
Monet verkoston raportissa esittämät keinot on jo käytetty. Sote-palveluissa on yritetty tehostaa rekrytointia, sijaispoolin toimintaa ja luoda parempaa työnantajamielikuvaa. Työn tekemiseen on koetettu tuoda joitain joustoja ja kannusteita. Siitä huolimatta sote-työnantajien rekrytointivoima ei ole yksinään riittänyt pitämään osaajia töissä.
Vastuullinen rekrytointikumppani tehostaa hyvinvointialueen toimintaa ja tuottaa järkevän hintaisia palveluita
Juuri edellä mainituista syistä tarvitaan rekrytointiin erikoistunutta yhtiötä, kuten Medikumppania. Me teemme tunneälykästä ja järkevän hintaista sote-alan rekrytointia, ja vapautamme näin asiakkaidemme aikaa muuhun työhön.
Työnantajilta ja asiakkailta saamamme palautteen mukaan toimintamme vähentää hyvinvointialueiden esihenkilöiden ja työntekijöiden työmäärää. Tilaava työnantaja säästää muun muassa sairauslomakuluissa, koska niistä vastaa vuokratyöntekijän välittänyt yritys. Lukuisat tyytyväiset asiakkaamme 20 vuoden ajalta kertovat tarinoita onnistuneista rekrytoinneista ja yhteistyöstä, eivät suinkaan uhasta potilaille tai sote-alan työnantajille.
Suomalaisen terveydenhuollon tila on kiistatta huolestuttava.
Vastataksemme henkilöstön saatavuuden vakavaan haasteeseen tarvitaan kokonaisvaltaista ja kauaskantoista lähestymistapaa, eikä vastakkainasettelua.
On hyvä muistaa, että juuri pitkäaikaiset vuokratyösopimukset ovat mahdollistaneet sen, että sairaalat ja terveyskeskukset ovat pystyneet ylläpitämään riittävät, turvalliset ja lakisääteiset terveyspalvelut ja vastaamaan kansalaisten terveyspalvelujen kysyntään.
Pitkäaikaiset vuokratyösopimukset ovat tilaajalle järkevän hintaisia, ja monesti kyseessä on esimerkiksi Virosta Suomeen tuleva työntekijä, jotka muutoin ei tulisi tänne töihin lainkaan. Ilman heidän työpanostaan osa toimipisteistä voitaisiin joutua jopa sulkemaan. Palvelumme siis tosiasiallisesti helpottaa työntekijäpulaa, toisin kuin esimerkiksi Ylen artikkeli (6.3.2024) antaa ymmärtää. On myös lisättävä, että toisin kuin artikkelissa mainitaan, hyvinvointialueen omien virkatyöntekijöiden houkutteleminen ja myyminen takaisin samalle hyvinvointialueelle mutta kalliimmalla hinnalla, ei ole missään nimessä tarkoituksenmukaista ja se onkin jo nyt yleensä kielletty hankintasopimusten ehdoissa.
Keinoja kustannusten hillintään olemassa jo nyt
Siitä voimme olla yhtä mieltä, että vuokraustarve tulisi entistä paremmin ennakoida ja kilpailuttaa hyvissä ajoin, kuten vuokratyövoiman käyttöä selvittäneen verkoston raportissa tuodaan esiin. Valitettavasti tämä ei tällä hetkellä useinkaan toteudu, vasteajan toimitukselle ollessa pahimmillaan 25 minuuttia tilauksesta. Ennakointi säästäisi tässäkin kustannuksia ja lisäisi tervettä kilpailua, siinä missä lyhyt vasteaika puolestaan nostaa useimmiten hintaa.
On ymmärrettävää, että vuokratyön käyttöä halutaan säästöpaineissa arvioida ja halpuuttaa, erityisesti kun kyse on julkisten varojen käytöstä ja pitkän aikavälin kestävyydestä. Tilanteeseen onkin olemassa monia ratkaisuja, joista hintakattokin paikoittain on jo käytössä.
Vuosia eteenpäin jatkuvassa sote-alan henkilöstöpulassa on hämmentävää ajatella, että vuokratyövoiman käyttö olisi viimesijainen keino lakisääteisten palvelujen turvaamisessa, ja sekin vasta siinä tilanteessa, että potilaan perusoikeudet alkavat vaarantua. Kuinka ja millä kriteerein siinä tapauksessa ennakoidaan, priorisoidaan, vastataan ja valvotaan päivittäistä päätöksentekoa vuokratyöntekijöiden riittävästä käytöstä? Valvonta ei myöskään toteudu itsestään, vaan lisää sekin kustannuksia.
Lopuksi haluan korostaa, että terveydenhuollon tila on yhteinen huolenaihe, ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä. Vuokratyötä välittävänä yrityksenä sitoudumme olemaan osa ratkaisua ja tarjoamaan tukea hyvinvointialueille ja muille terveydenhuollon organisaatioille näiden haasteiden voittamiseksi.
Yhdessä voimme luoda lainmukaisen, kestävän ja laadukkaan terveydenhuollon järjestelmän, joka palvelee kaikkia kansalaisia tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Kirjoittajasta. Teija Koskinen on Medikumppanin toimitusjohtaja. Koskinen uskoo, että tulevaisuuden kestävää sote-alaa rakennetaan tunnetaitoisen johtamisen ja vastuullisen rekrytoinnin avulla sekä parantamalla työyhteisökulttuuria ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä.
Lähteet:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165442
Lue myös Henkilöstöala HELA ry:n kannanotto aiheeseen:
