Medikumppani toteutti Miten jaksat työssäsi -kyselyn Lääkäri 2019 -päivien aikaan 9.–11.1.2019 Helsingin Messukeskuksessa. Kyselyyn vastasi yli 800 lääkäriä, erikoislääkäriä ja hammaslääkäriä sekä viidennen ja kuudennen vuoden kandeja. Medikumppanin toteuttaman kyselyn tuloksia kommentoi Timo Vänttinen, työterveyshuollon ylilääkäri Lääkärikeskus Aavasta.
Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi kokevansa työssä uupumista joko jatkuvasti tai joskus. Vain alle 11 prosenttia sanoi, ettei koe uupumusta juuri koskaan.
– Tulokset ovat linjassa aiempien viimeaikaisten kyselyiden kanssa. On erittäin huolestuttavaa, että näin suuri osa lääkäreistä kokee työssään uupumusta. Se on riski jo potilasturvallisuudelle, sanoo Vänttinen.
TYÖN MÄÄRÄ KUORMITTAA ENITEN
Jaksamiseen negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä yksi nousi yli muiden: yli 70 prosenttia vastaajista sanoi työn määrän kuormittavan eniten. Vapaissa vastauksissa mainittiin lisäksi kiire ja potilaiden liiallinen määrä.
Työhön liittyvät hallinnolliset tehtävät rastitti 8,5 prosenttia vastaajista, mutta lisäksi mainittiin erikseen paperityöt ja turhat työt. Työyhteisön oli ilmoittanut kuormittavaksi 4,4 prosenttia, ja lisämainintoja tuli jäykästä organisaatiosta, työpaikan hallinnosta ja huonosta johtajuudesta.
– Työn määrä näyttää olevan suurin kuormitustekijä riippumatta vastaajan sukupuolesta tai iästä. Taustalla on usein varsinaisten tehtävien lisäksi monia työmäärään vaikuttavia tekijöitä, jotka on huomioitava: prosessit, työlle saatavissa oleva tuki, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, tietojärjestelmien toimivuus ja tehtävien jakoon liittyvät asiat. Toimimattomat prosessit lisäävät työmäärää, samoin se, jos et saa päätöksenteollesi tukea. Tällöin päätöksenteko kestää ja työmäärä kasvaa, Vänttinen muistuttaa.
Samat teemat ovat nousseet esiin, kun Vänttinen on keskustellut kollegojensa kanssa sairaala- ja terveyskeskustyöstä.
– Sairaalamaailmassa ja operatiivisella puolella kuormitustekijänä on hetkittäin kohtuuton vastuunotto ja työn hallitsematon määrä. Oman työn rajaaminen tuntuu vaikealta, koska siinä kärsii kollega tai potilas. Terveyskeskuksessakin työn mielekkyys kilpistyy liialliseen työmäärään. Nuorelle lääkärille annetaan paljon potilaita, mutta samanaikaisesti täytyisi opetella uutta ja keksiä luoviakin ratkaisuja paineen alla. Herkästi on tilanteessa, jossa ei kykene auttamaan ketään kyllin hyvin.
TYÖN VAATIVUUS LISÄÄNTYY JATKUVASTI
Toinen kyselyssä selkeästi esiin noussut kuormittava tekijä oli työn vaativuus, jonka mainitsi vastaajista lähes 40 prosenttia.
– Lääkärin työn vaativuus on kasvanut, tieto lisääntynyt ja potilaiden odotukset kasvaneet.
Tämä nousi vahvasti esiin myös, kun haastattelin omia kollegoitani Aavassa, Vänttinen kertoo.
Hoitotyön organisointi ja rajanveto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä lisää vaativuutta. Erään Vänttisen kollegan mukaan erikoissairaanhoidosta on siirtynyt paljon tehtäviä perusterveydenhuoltoon ilman resurssikompensaatiota. Monisairaiden hoito toteutuu lähinnä perusterveydenhoidossa, mutta suppeat alat hoitavat vain oman leiviskänsä, eivät kokonaisuutta. Erikoissairaanhoidon lähetteitä muutetaan konsultaatioiksi eikä potilasta oteta vastaan. Joskus tämä on perusteltua, mutta useinkaan se ei edistä potilaan asiaa, vaan pitkittää diagnoosia ja hoitoa.
TYÖYHTEISÖ AUTTAA JAKSAMAAN
Työyhteisöllä on saatujen vastausten perusteella hyvin suuri merkitys työssä jaksamisessa. Lähes 87 prosenttia vastaajista kertoi hyvien työtovereiden merkityksestä, ja 54 prosenttia sanoi kannustavan esimiehen olevan tärkeässä roolissa. Vapaissa vastauksissa mainittiin lisäksi seniorituki ja konsultaatiomahdollisuus.
– Eräs lääkäreistä kertoi, että nuorelle lääkärille vastaanottotyö voi tuntua hetkittäin yksinäiseltä. Hänen mukaansa tässä auttavat kuitenkin hyvät, vanhemmat kollegat, jotka luovat rauhoittavan ilmapiirin ja antavat tukea ja konkreettisia vastauksia. Esimerkin kautta opettaminen on kollegoiden kesken tärkeää, sanoo Vänttinen.
JOUSTAVA TYÖAIKA JA PALAUTTAVA VAPAA-AIKA
Lähes 44 prosenttia vastaajista kertoi joustavan työajan auttavan jaksamaan. Se antaa paremmat mahdollisuudet muuhun elämään.
– Huolestuttavana pidän sitä, että vain niin harva mainitsi vapaa-ajan, liikunnan, perheen, harrastusten ja unen työssä jaksamista tukevana. Tämä voi kuitenkin hyvin selittyä sillä, että kyselykaavakkeessa ei näitä vaihtoehtoja suoraan ollut. Palauttava vapaa-aika on kuitenkin erittäin tärkeää myös lääkärille, Vänttinen muistuttaa.
Työn ja vapaa-ajan pitäminen erillään ei tunnu olevan ongelma. Noin 97 prosenttia vastaajista kertoi onnistuvansa siinä aina tai joskus, ja vain 3 prosentilla se onnistuu harvoin tai ei juuri koskaan.
Toisaalta yksityiselämä voi myös luoda paineita työssä jaksamiseen: 3,6 prosenttia vastaajista ilmoitti sen kuormittavaksi.
– Eräs naislääkäri nosti esiin, että naisilla on usein vahvempi kognitiivinen kuormitus myös vapaa-ajalla. Tämä tarkoittaa, että äiti hoitaa keskivertoperheessä yhä erinäiset arjen asiat kuten lasten terveydenhoidon ja vanhempainillat, vahtii Wilmaa, kommunikoi opettajan kanssa ja hoitaa harrastuksiin liittyvät asiat, Vänttinen sanoo.
TYÖN ARVOSTUS ON TÄRKEÄÄ
Ammatin arvostus auttaa jaksamaan yli 35 prosenttia vastaajista, ja selkeä palkkamalli oli tärkeä lähes 23 prosentille. Vapaakenttävastauksissa nousi useaan kertaan esiin myös sellaisia tekijöitä kuin työn mielenkiintoisuus, työssä onnistuminen ja kiitolliset, tyytyväiset potilaat.
ITSENÄISEN AMMATINHARJOITTAJAN HAASTEET
Itsenäisille ammatinharjoittajille suunnattuun kysymykseen vastasi 148 henkilöä. Tarjolla olleet kolme vaihtoehtoa työtä eniten kuormittavista tekijöistä saivat kaikki lähes yhtä paljon ääniä: työn epävarmuus (38 prosenttia), työyhteisön puute (35 prosenttia) sekä kuluista, kirjanpidosta ja muista velvoitteista huolehtiminen (35 prosenttia). Vapaissa vastauksissa haasteiksi mainittiin tietojärjestelmät, yleislääkärin laaja osaamistarve, työtoveri, verottaja, potilaiden hoidon jatkuvuus ja potilaiden liian suuri määrä. Toisaalta itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisessa on puolensa.
– Eräs lääkäri vertaili entistä työtään sairaala- ja terveyskeskusympäristössä nykyiseen ammatinharjoittajuuteen niin, että hänelle vastuunottaminen ja asioiden omatoiminen loppuun saattaminen on työn suola. Se, että potilaskontakteille on aikaa, luo ympäristön, jossa saman asiakkaan uudelleen tapaaminen on voimavara, ei niinkään kuormitustekijä. Ammatinharjoittajuus on osa tätä vastuunottamista. Kun oma jaksaminen on kunnossa, on voimia ottaa vastuu potilaan hoitotilanteesta, kertoo Vänttinen kollegansa kokemuksista.
TIETOA KYSELYSTÄ
Kysely toteutettiin monivalintakyselynä. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaaja pystyi lisäämään vapaakenttään myös oman vaihtoehtonsa. Kyselyyn saatiin 828 vastausta. Vastaajien työssäolovuodet vaihtelivat nollasta yli 20 vuoteen. Naisia oli vastaajista 65,5 prosenttia ja kandeja 30 prosenttia.
Medikumppani on valtakunnallisesti toimiva terveydenhuollon henkilöstöpalveluyritys, joka välittää lääkäreitä yksityiselle ja julkiselle sektorille ja tarjoaa lääkäreille mielenkiintoisia työpaikkoja. Medikumppani on toiminut alalla jo vuodesta 2003 ja työllistää vuosittain lähes 100 lääkäriä, erikoislääkäriä ja hammaslääkäriä eri pituisiin työsuhteisiin ympäri Suomea.
Lääkärikeskus Aava on suomalainen hoitoalan perheyritys, jonka asiantuntijat edustavat lähes kaikkia lääketieteen erikoisaloja. Aava on perustettu vuonna 1966 ja toimii nykyisin kymmenellä eri paikkakunnalla.
